Tavaroiden korjauttamisesta halutaan tehdä helpompaa ja houkututtelevampaa. Uusi korjausoikeusdirektiivi astuu voimaan EU:n jäsenmaissa 31.7.2026, ja tuo yrityksille velvoitteita, mutta myös mahdollisuuden!
Right to Repair-, eli korjauttamisoikeusdirektiivi lyhyesti:
Mikä se on: EU-laki, joka velvoittaa valmistajat korjaamaan tiettyjä rikkoutuneita tuotteita. Myös takuun päätyttyä.Milloin voimaan: 31.7.2026 kaikissa EU-maissa.
Mitä tuotteita koskee: Aluksi kymmenkunta tuoteryhmää, kuten pesukoneet, astianpesukoneet, jääkaapit, TV:t, pölynimurit, palvelimet, puhelimet ja tabletit. Lista kasvaa jatkossa, kun uusia EU-vaatimuksia hyväksytään.
Mitä valmistajilta vaaditaan: Korjaus kohtuuajassa ja kohtuuhintaan. Varaosia ja korjaustietoa pitää olla saatavilla. Korjaamista ei saa estää tekniikalla tai sopimusehdoilla.
Mitä kuluttaja saa: Jos valitsee korjauksen uuteen vaihtamisen sijaan, takuu pitenee 12 kuukaudella. Lisäksi tulossa on eurooppalainen korjaustietolomake ja korjaamohaku-palvelu (viimeistään 2027).
Miksi tärkeää: Korjattavien tuotteiden turha hävittäminen tuottaa EU:ssa 35 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Uudistuksen odotetaan tuovan alalle myös 4,8 miljardin euron kasvun.
Miksi korjauttamisoikeusdirektiivi on tilaisuus, ei pelkästään velvollisuus?
Asiakkaat ymmärtävät kiertotalouden arvon. Kuluttajien Kestävyysodotukset 2026- selvityksessämme yli 90% vastaajista oli valmis maksamaan enemmän kestävän kehityksen mukaiseksi koetusta tuotteesta tai palvelusta silloin kun laatu, korjattavuus ja pitkäikäisyys olivat kunnossa. Korjattavuus ja kierrätettävyys oli myös suurin ostopäätökseen vaikuttava kestävyystekijä.
Toisaalta, selvitys paljasti myös sen, että alle 4% vastaajista koki, että yritykset tukevat kestävämpiä valintoja hyvin. Direktiivi on askel oikeaan suuntaan, mutta jättää paljon erottautumisvaraa myös yrityksille itselleen. (Lue Kuluttajien Kestävyysodotukset -raportti.)
Eli sen sijaan, että korjausvelvoitteeseen suhtauduttaisiin pelkkänä velvollisuutena, se tarjoaa tilaa kehittää toimintaa entistä asiakaslähtöisemmäksi.
Tuote- ja palvelukehitys kiertotalouden vauhdittajana
Yritykset joutuvat pohtimaan kuinka tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan niin, että niiden käyttöikää voidaan pidentää korjaamalla. Samalla kannattaa tietenkin käydä läpi myös se, miten voimme kehittää tästä näkökulmasta myös asiakaskokemusta ja -suhdetta.
Näillä näkökulmilla pääset alkuun:
- Kuinka suunnittelemme tuotteen niin, että korjaaminen on myös meille kannattavampaa?
- Kuinka teemme korjaamisesta asiakkaalle mahdollisimman vaivatonta ja houkuttelevaa?
- Kuinka korjaaminen saadaan sujumaan parhaiten arjessa? Keiden kanssa voisimme tehdä yhteistyötä?
Konkreettisia esimerkkejä korjauksen asiakaskokemuksen sujuvuudesta voisivat olla esimerkiksi se, miten kiireisessä arjessaan asiakas voi toimittaa tuotteen korjattavaksi? Tai miten voimme huolehtia, että asiakas oikeanlaisella käytöllä myös itse pidentää tuotteensa käyttöikää?
Esimerkiksi asiakas, jolle tarjotaan keino lähettää tuote korjaukseen näppärästi ja selkeällä hinnalla, kokee brändin luotettavaksi, vaikka hänen tuotteensa olisikin hajonnut.
Kiertotalous on tulevaisuuden välttämättömyys, jossa piilee myös laajat mahdollisuudet profiloitua vastuullisena toimijana sekä asiakaskokemuksen edelläkävijänä.
Kiinnostuitko palvelu- ja tuotekehityksestä osana vastuullisuustyötä? Lue lisää.

